Kesän 2002 kokemuksia:

Keväällä 2002 MacDizzyn 2-tahtifoorumissa oli juttua ns. kaasarin jakolevystä, jonka tarkoitus on ohjata ilmanvirtausta luistin ollessa alle puolen kaasun. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on suora metallilevy joka on kiinnitetty kaasarin kurkkuun luistin taakse suurinpiirtein keskelle kurkkua vaakatasoon.

Ideana on saada moottori "luulemaan" että siinä on pieni kaasari pienillä kaasun asennoilla mutta kuitenkin täyskaasulla on virtausalaa ison kaasarin verran. Suurin hyöty olisi siis että moottori vastaisi kaasuun paremmin alakierroksilla, eli juuri sitä mitä Hondasta puuttui. Päätin siis kokeilla teoriaa käytännössä.

 divider.jpg (15277 bytes)

Tein "jakolevyn" itse 0,75mm peltilevystä, koska jenkeissä myytävän valmiin "bolt-on" levyn hinta 99$ tuntui kohtuuttomalta... Sitten radalle kokeilemaan:

Heti huomasi, että jakolevyllä on merkittävä vaikutus kaasarin säätöihin, sillä pienillä kaasun asennoilla seos oli järjettömän rikas, vakiotyhjäkäyntisuuttimella pääsin pari kierrosta kunnes tulppa pimeni...

Varikolla vaihdettiin pienempää tyhjäkäyntisuutinta ja edelleen sama homma - liian rikkaalla. Pakista ei löytynyt enää pienempää suutinta, joten ajaminen loppui siihen ja tuli lähtö mp-liikkeeseen.

Seuraavaksi kokeiltiin reilusti pienempää tyhjäkäyntisuutinta, samaa kuin CR80:ssä käytetään (!). Neula oli myös ala-asennossa eli laihimmalla. Nyt pyörä oli jo melkein ajettava, mutta röpötti vieläkin jonkin verran. Eli ei hyvä vieläkään... Harkitsin paksumman neulan hankkimista, mutta sekin oli Brandtilla tilaustavaraa, joten päätin vaihteeksi keskittyä ajoharjoitteluun jatkuvan kaasarin säätämisen sijaan. Eli kaasarin palautus "normaalitilaan": jakolevy irti ja vakiosuuttimet paikalleen.

Nyt päästiin vähän testaamaan talven muutoksien vaikutusta. Alakierroksilla kone oli edelleen turhan vaisu, vaikka "takapuolidynon" perusteella hieman parannusta olikin tullut. Vauhtipyörän lisäpainosta sen sijaan oli paljonkin hyötyä. Kierrosten nousu ei tapahtunut niin räjähdysmäisesti kuin ennen joten ajettavuus parani selkeästi kun takapyörän pito säilyi paremmin. Vertailun vuoksi ajoin vuorotellen vakio vauhtipyörällä ja lisäpainolla varustetulla ja ero oli helppo havaita. Varsinkin röykkyisellä suoralla kiihdyttäessä takajousituksen käytös oli rauhallisempaa lisäpainon kanssa.

Pro Circuitin pakoputken vaikutuksesta tehoon oli vaikea sanoa mitään pelkän ajotuntuman perusteella. Putkea pitäisi kokeilla ajamalla vuorotellen vakioputken ja PC:n putken kanssa, mutta koska putkien vaihtaminen on tässä pyörässä (rungossa) hankalaa sai PC olla toistaiseksi paikallaan. Täytyy palata putkien kokeiluun myöhemmin. Pro Circuitin äänenvaimenninta sen sijaan pystyi helposti vertailemaan vakioon ajamalla vuorotellen kummallakin. Pro Circuitin eron huomaa heti käynnistettäessä. Ääni kuulosti kovemmalta mutta onhan se paljon vakiota lyhyempikin. Ajoin ensin Pro Circuitin vaimentimella ja kävin varikolla vaihtamassa vakiovaimentimen paikalleen. Parin kierroksen jälkeen olin vakuuttunut: takaisin varikolle, vakiovaimennin irti ja PC takaisin. Eron huomasi selvästi mutkista lähdettäessä. PC:llä CR jaksoi vääntää paremmin alhaalta. Yläkierroksilla taas CR:ssä oli tehoa joka tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi, joten vaimentimen mahdollista vaikutusta on vaikeaa edes havaita. Pari heppaa sinne tänne kun ei tunnu missään...

Toukokuussa tulikin sitten muuta ohjelmaa muuton ja remontin vuoksi, joten kauden 2002 ajot loppuivat heti alkuunsa ja pyörä joutui talliin odottamaan vähemmän kiireisiä aikoja...

 

CR500 sivulle 4->