Etuiskarit ja kytkin herkemmäksi

Etuiskarien toiminnassa tuntui olevan vielä parantamisen varaa, joten niille piti keksiä jotain. Ebay:ltä löysin uudet RaceTech Delta Valve:t reilusti alle uuden hintaan, joten ajattelin kokeilla, josko niistä olisi mihinkään. Delta Valve:ssa venttiili on rakennettu siten, että sekä hitaan liikkeen (Lo-Speed) että nopean liikkeen (Hi-Speed) vaimennusta voidaan säätää ulkopuolelta. Eli normaalisti shimmipakan purkamisen ja shimmien vaihtamisen vaativan muutoksen voi Delta Valvessa tehdä pelkillä työkaluilla ruuvaamalla ulkopuolelta. Asennuskin onnistui helposti, vanhat "base valvet" ruuvaamalla irti ja delta valvet tilalle

Amerikan suunnalta kantautui juttuja uudesta ideasta (vaiko vanhan uudelleenlämmittelystä?), etuiskarien lisäilmasäiliöistä . Sikäläiset kutsuvat niitä nimellä "subtanks" tai "air tanks". Idean "isänä" tai ainakin yhtenä ensimmäisistä sovellutuksen kauppaajista oli Enzo Racing.  Luin lehtijuttuja ja testejä subtankeista ja mielestäni niissä oli ideaa... Jenkkien hinnat valmiille sarjoille olivat vain aika huimia, joten aloin tutkimaan, voisiko tarvittavat osat löytää suomesta.

Ensin on kuitenkin syytä selvittää, miten lisäilmasäiliöt toimivat. Tärkein osa säiliöissä on kuristusventtiili, joka on iskarin ja lisäsäiliön välissä. Venttiili täytyy olla ns. virtauksensäätöventtiili, joka on säädettävä ja rajoittaa ilmavirtausta iskarista säiliöön päin. Paluuvirtaus on suuntaventtiilin ansiosta vapaa tai ainakin vähemmän rajoitettu.

Käytännössä lisäsäiliön ideana on tehdä iskarin sisällä olevan "ilmajousen" toiminnasta sellainen, että sen jousivoima riippuu iskarin liikenopeudesta. Normaalisti ilmajousen jousivoima on suhteessa kokoonpainumaan, sillä ilmanpainehan kasvaa iskarin puristuessa ja ilma toimii teräsjousien apuna vastustamassa kokoonpainumista (ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin ilmajousen voimakaan ei kasva suoraviivaisesti vaan progressiivisesti...) Lisäsäiliö lisää iskarin ilmatilavuutta, jolloin ilmajousesta tulee pehmeämpi ja iskarista vastaavasti pehmeämpi ja mukavampi kuskille.

Normaalisti ilmatilan kasvattaminen (siis öljykorkeuden madaltaminen) lisää iskarin pohjaanlyönnin mahdollisuutta korkean hypyn alastulossa tai muussa nopeassa iskussa. Virtauksensäätöventtiilin tehtävänä onkin kuristaa ilmanvirtausta säiliöön siten, että nopeassa liikkeessä ilma ei pääse karkaamaan tarpeeksi lisäsäiliöön, jolloin keula toimii kuten pienellä ilmatilavuudella(=korkea öljyn pinta). Hitaassa liikkeessä taas ilma "ehtii karata" säiliöön ja keulan toiminta on pehmeämpää. Lisäsäiliöitä käytettäessa onkin mahdollista nostaa öljyn pintaa jopa yli normaalin maksimimäärän. Jenkit sanovat tuosta osuvasti: "best of both worlds" eli lisäsäiliöillä saavutetaan matalan ja korkean öljypinnan hyvät ominaisuudet. Keula siis toimii kuten matalalla ja korkealla öljypinnalla, tarpeen mukaan.

Lisäilmasäiliöt ja venttiilit on suhteellisen helppo rakentaa pyörään kuin pyörään. Tarvikkeet saa hankittua pneumatiikkatarvikeliikkeestä ja liittäminen pyörään käy tekemällä iskarin korkin ilmausruuvin reikään isommat kierteet letkua/venttiiliä varten. Eivät muuten ne "suuren maailman lisäilmasäiliöt-kitit" sen kummempia ole. Vastaavia pneumatiikkaventtiilejä niissä näkyy olevan... Tosin täytyy muistaa, että kyllä se tuotekehittelykin jotain maksaa, eli valmis paketti on oikein mitoitettu, testattu ja toimiva, jota "tee-se-itse" versio ei välttämättä heti ole.

Dscf0014.jpg (759078 bytes)

Loppu onkin sitten kuskista kiinni... Eli säätömahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi säiliöiden kanssa, joten kuskin täytyy perehtyä asiaan ja ymmärtää toimintaperiaatteet. Tärkeää näiden säiliöiden kanssa, kuten iskarien kanssa yleensäkin on testaus. Säätöjä pitää muutella ja kokeilla radalla eri vaihtoehtoja, että pääsee jyvälle, mikä vaikuttaa mihinkin.

Pääsin kokeilemaan Delta Valve:ja sekä lisäsäiliöitä syksyllä Ohkolan radalla. Hondan keulan toiminta oli heti alkuvaiheessa säiliöillä/delta valve:illa parempaa kuin milloinkaan aiemmilla asetuksilla. Ilmasäiliöiden vaikutuksen huomasi selvästi: venttiilin ollessa paljon auki keula niiasi syvään jarrutuksissa ja oli ehkä liiankin pehmeä crossiin, mutta venttiilin ruuvaaminen kiinnipäin rauhoitti toimintaa. Varmaan ensimmäistä kertaa oikeasti toivoin röykkyisempää rataa :-)

Testaus jäi pariin kertaan Ohkolassa mutta jo sen perusteella uskon idean toimivuuteen. Ja löytyyhän noita lisäsäiliöitä ihan pelimiestenkin pyöristä. Ovat vain yleensä numerokilven takana piilossa uteliaiden katseilta...

Talvella päätin vihdoin hoitaa hallintalaitteet kuntoon, eli tilasin Maguran hydraulikytkimen CR:ään. Kytkimen asennus kävi helposti ja toiminta tuntuu todella kevyeltä verrattuna vaijerivälitteiseen, jopa kytkimenkeventäjän kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että ei se edelleenkään ihan 525sx:n "yhden sormen kytkintä" vastaa, mutta se vaatisi jo koko kytkinmekanismin uudelleensuunnittelua.

CR500 sivulle 10->